Edinburgh ja Irlanti (-08 & -19)

 

Tämä reissukertomus perustuu kesällä 2008 tehtyyn Fly and Drive reissuun ja syksyllä 2019 Dublinissa vietettyyn pitkään viikonloppuun.

Vuoden 2008 reissusta oli aikanaan tullut kasattua valokuva-albumi, joukossa varsinaisten kuvien lisäksi pääsylippuja ja postikortteja. Ilman noita wanhojen muisteleminen tätä kirjoittaessa yli 10 vuoden jälkeen olisi ollut huomattavasti vaikeampaa. Koska noin vanhaa reissua ei muista enää kuin eilistä päivää, on teksti sen vuoksi niukempaa ja saattaa sisältää epätarkkuuksia, mahdollisesti jopa virheitä. Silloisia hotellimajoituksia ei kannata mainostaa koska osaa ei ole enää olemassakaan ja loppujenkin taso ja toiminta on voinut muuttua vuosien saatossa. No pari nostoa näistäkin on luvassa.

Edinburgh

Kesän 2008 reissu oli alunperin suunniteltu mopolla tehtäväksi mutta reissu muuttui Fly and Drive malliseksi kun esikoisen tulosta oli saatu testissä positiivinen tulos.

Eka etappi oli Edinburgh missä vietettiin muutama päivä ennen siirtymistä varsinaiseen kohdemaahaan eli Irlantiin. Edinburghista ei ollut mitään erityisiä ennakko-odotuksia mutta loppupeleissä se yllätti ihan positiivisesti.

Yksi nosto ilman kuvaa on Mary Kings Close mihin kannattaa ehdottomasti uhrata puntansa! Kyseessä siis kierros maanalaisella kadulla vuosisatojen takaa.

Alla otoksia päänähtävyyksistä.

Edinburghin linna oli luonnollisesti yksi must-kohteista.

Tykkien tykki – Mons Meg

Edinburghin katukuvassakin oli itsessään nähtävää ja koettavaa.

---

Palace of Holyrood kappeleineen.

Kävimme yhdistetyllä bussi – risteily -retkellä tutustumassa 1800-luvun loppupuolella valmistuneeseen Forth Bridge rautatiesiltaan minkä rakentaminen tuohon aikaan on ollut melkoinen aikaansaannos.

Samalla näimme myös lunneja jotka osoittautuivat pienemmiksi kuin mitä olivat mielikuvissamme olleet.

Siirtyminen Irlantiin

Edinburghista matka jatkui lentäen Dubliniin. Lennot oli pahasti myöhässä, kiitos Dublinissa pimeinä olleiden tutkien. Olimme Dublinissa mennen tullen mutta tätä kirjoittaessa nuo osuudet on yhdistetty taiteellisella vapaudella 2019 tehdyn viikonloppureissun dokumenttien yhteyteen.

Olin autoa vuokratessa pihistellyt päätyen Toyota Yarikseen. Malli oli vielä ratakireä litraisella 3-pyttyisellä koneella varustettu kinneri… No tuo oli itse asiassa ihan jees valinta Irlannin kapeille teille ja kaksi matkalaukkuakin mahtui mukaan. Kunhan oli ensin kaatanut takapenkin.

Kiersimme saaren kohtuullisen tarkasti ympäri ja alla pääkohteita kuvineen. Reitille mahtui mm. The Rock of Castle ja Ring of Kerry.

Yksi reissun hienoimpia paikkoja oli Doolin ja Cliffs of Moher. Btw. Kuvia ei ole käsitelty vaan taivas oli tosiaan tuon värinen.

Doolinissa kannattaa ehdottomasti käydä Gus O’Connorsin Pubissa.

Majapaikkana meillä toimi tuolla sympaattinen St. Anthony’s Bed and Breakfast.

Muutoin yövyimmekin reissun aikana hotelleissa joiden taso vaihteli karmeasta kohtalaiseen ja taisi yksi olla jopa ihan hyvä.

Pohjoiseen päin matkatessa vietimme yhden yön Sligossa mistä sieltäkin löytyi joku katsastettava nähtävyys. Ei toisin kovin kummoinen.

Matkalta jäi mieleen että eksyimme todella keskelle ei mitään missä maisemana oli turvesuota ja tiekylteissä tekstikin oli pelkästään iiriksi… Pientä haastetta kun suunnistettiin paperikartalla ja jossain vaiheessa Yariskin meni jo pelkillä höyryillä tankin ollessa tyhjänä.

Pohjois-Irlannin puolella yleinen ilmapiiri ja tunnelma muuttui. Kävimme syömässä KFC:ssä ihmetellen tilatessa mikä on one piece. Selvisi että se on leivitetty joku osa kanaa.

Majapaikaksi valikoitui Portrush ja tuona päivänä paikalliset viettivät jotain kansallispäivää.

Paikat oli täynnä kuin se kuuluisa turusenpyssy ja tunnelma vappumaisen riehakas.

Paikan päällä vaimo totesi, että ”tuohon hotelliin ei sitten mennä ainakaan”. No se oli loppujen lopuksi se ainoa missä oli tilaa. Kirjaimellisesti pohjois-Irlannin karsein hotelli. Huoneessa tv:stä näkyi vain yksi kanava ja volyymi oli täysillä eikä sitä voinut säätää. Lattian kantavin rakenne oli tuntuman mukaan se paksu kokolattiamatto. Illalla joku sai kadulla äänistä päätellen turpaansa. Itse olin varma että kadunvarteen jätetty etelän kilvissä oleva Yaris on poltettu tai ainakin ikkunat paskana. No onneksi pelko oli turha.

Pohjoisen suunnan varsinaisia kohteita olivat alla olevat nähtävyydet.

Bushmillsin tehdas vierailu oli mielenkiintoinen. Itse tykkään enemmin pehmeän makuisista viskeistä kuin todella voimakkaista savuviskeistä. Tehtaalta ostettu Single Malt viski oli erinomaista.

Kaksi muuta rastia olivat Giants Causeway ja sen läheisyydessä oleva riippusilta, Carrick-a-rede.

Giants Causeway:

”Kymmenistätuhansista basalttipylväistä koostuvaa kivimuodostelmaa on vaikea uskoa luonnon muovaamaksi. Tiedemiehet puhuvat reilut 50 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneesta tulivuorenpurkauksesta sekä laavavirrasta, joka on jäähtynyt sopivalla tavalla veteen ja muodostanut valtavan määrän kuusikulmaisia pylväitä.”

Dublin 

Dublinissa tuli siis oltua -08 mennen tullen ja nyt -19 tehdyn viikonloppureissun yhteydessä. Ohessa nähtävyydet on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi.

Yksi pakollinen kohde Dublinin kävijöille on Trinity Collegen vanha kirjasto ja the Book of Kells. Kirjasto on hieno mutta paikka on nähty aika nopeasti.

Ensimmäisellä reissulla tuli käytyä myös Dublinin linnassa.

Dublinsta löytyy riittävä määrä Pubeja oluen ja viskin nauttimista varten. Myös Temple Barin alueelta. Ja tietty myös ihan se The Temple Bar Dublin.

Vierailu Guinnessilla kannattaa tehdä ja siihen kannattaa varata myös aikaa. Paikka on melko laaja. Aikaa menee myös oluen nauttimiseen ja tuolla tarjottava ruokakin on ihan hyvää.

Yläkerran baarista aukeaa hyvät näkymät joka suuntaan ja lippu sisältää yhden ilmaisen oluen.

Kaikkea se tekniikka nykyään mahdollistaa: kuva digitaalisena ja hetken päästä oma naama oli ohrapirtelön vaahtoon printattuna.

Lyhyen kävelymatkan päässä Guinnessilta on Jamesonin viskitislaamo. Dublinissa kannattaa muutenkin kävellä. Julkinen liikenne on bussien varassa ja moneen paikkaan pääsee nopeammin kävellen kuin vaikka taksilla.

Jamesonin visiitti ei sisältänyt tutustumista tuotantotiloihin mutta esitys, kiitos loistavan oppaan, oli erinomainen. Lopussa pääsi maistamaan jenkki- ja skottiviskiä sekä tietty Jamesonia.

---

Kohtuullisen lyhyen ajomatkan päässä Dublinin keskusta vuoristossa on yksi Irlannin kuuluisimmista pubeista, Johnnie Fox’s Pub mikä on perustettu 1798 ja jossa on vierailut aikojen saatossa laajasti julkisuuden henkilöitä laidasta laitaan. Paikkaan on syytä tehdä etukäteen pöytävaraus, etenkin jos haluaa salin puolelle missä on live-esiintyjät soittamassa irkkumusaa ja tanssimassa riverdancea.

Nyt viimeksi tehdyllä reissulla kävimme myös vinttikoirakisoissa, Shelbourne Parkin Greyhound Stadionilla . Itselläni on ravitkin vielä käymättä. Meillä oli pöytävaraus sisältäen neljän ruokalajin illallisen ja ruoka olikin erinomaista. Ruokailun aikana oli mahdollista lyödä vetoa lähtökerrallaan ja henkilökunta kävi ottamassa pöydästä vedot vastaan. Kaiken kaikkiaan lähtöjä oli 11 kpl ja saimme kassan pysymään kokonaisuutena jopa plussalla vaikka voittoja tuli vain 3 kpl. Erittäin mielenkiintoinen tapahtuma jota voi suositella!

 

Nyt -19 reissulla yövyimme Arlington hotellissa mikä on sijainniltaan erinomainen ja hinta-laatusuhde ok. Herkkäkorvaisille Pubista ja kadulta tulevat äänet saattavat häiritä.

Irlanti on ehdottomasti käymisenarvoinen maa. Omanlaisensa ja erilainen. Lentäen helposti noin 3 tunnissa saavutettavissa suoralla lennolla. Autolla tietenkin pääsy edellyttää laivojen käyttöä. Vaunu perässäkin täysin mahdollinen vaikka liikenne on vääränpuoleinen ja iso osa teistä todella kapeita.

Sää on mitä on eli aurinko kannattaa lähteä metsästämään muualle. Olut ja viski on hyvää. Ruokakin pääsääntöisesti ihan jees. Hintataso on Suomen tasoa. Dublinissa ruuhkia oli riittävästi mutta tilanne on sama kaikissa isoissa kaupungeissa. Siisteystasossa Irlannissa on usein parantamisen varaa ja kodittomia oli yllättävän paljon katukuvassa.

MR / 9.11.2019