Eurotour 2016

Ruotsi – Tanska – Saksa – Sveitsi – Italia – Itävalta – Saksa – Tanska – Ruotsi

2.7.2016 – 31.7.2016 

 

Kesällä 2015 tehty ensimmäinen vaunureissu keski-Eurooppaan oli kaikin puolin todella onnistunut joten oli selvää että jonnekin lähdetään myös kesällä 2016. Oman haasteensa kesälle 2016 toi esikoisen kouluun lähtö ja sitä myötä pitkän loma-ajan hoitokuviot. Tästä syystä talvella suunniteltiin lyhyempää pohjoismaiden kiertuetta ja tulipa hankittua Autoliiton kautta uusi Norjan matkailuoopus.

Alkukeväästä esikoinen itse kysyi että ”miksi me ei tänä kesänä lähdetä sinne Gardalle?” Niinpä, oikeasti miksi? Todettiin paremman puoliskon kanssa että eiköhän elokuun alku saada jollain keinoin kikkailtua ja suunnittelmaksi tuli edellisen kesän varioitu kopio ja annetun lupauksen lunastus viikosta Piani di Clodiaa.

Tulevan reissun ennalta suunnitelluiksi päärasteiksi valittiin Heidepark, Stuttgart, Luzernin järvialue, Garda = Piani di Clodia ja Itävallassa Salzburg ja Hallstatt sekä mahdollisesti Berchtesgadenin alue etelä-Saksassa.

Toistoa edellisestä vuodesta oli sekin että päädyimme ajamaan taas edes takaisin Ruotsin kautta vaikka olin jo muuta itselleni lupaillut. Tästä syystä nettokilometreiksi tuli reittilaskurissa noin 4800 km ja varapäiviä oli jälleen se 4 kpl vaikka Gardalla oli tarkoitus olla hieman pidempään. Olihan reissussa edelliseen nähden päiviä kokonaisuutena 2 kpl enemmän.

2.7.2016 Vantaa – Helsinki 22 km 

Lähtö oli heti ensimmäisenä lomapäivänä eli lauantaina. Kalusto oli käytännössä valmiina ja pakattuna jo edellisenä iltana. Laivamatka meni kirjaimellisesti rutiinilla, laiva ja reitti kun oli neljättä vuotta peräkkäin se sama.

3.7.2016 Tukholma (S) – Köge (DK) 710 km 

Toisin kuin edellisenä vuonna, ei ensimmäisen päivän siirtymälle osunut tällä kertaa mainittavia hidasteita ja ensimmäinen yöpyminen päästiin suorittamaan suunnitellusti Tanskan puolella.

Päivälle tuli kilometrejä yli 700 km ja ajopäivän pituuden huomasi Tanskassa tankatessa hermojen kiristymisessä pienestä asiasta: tankatessa tuntui olevan tuskaa saada kuittia Shellin automaatista. Asemalla kolme (3) virkailijaa kaivoi nenäänsä ja selitti meidän lisäksi kahdelle muulle asiakkaalle että ”tankatkaa toisesta automaatista”. Samalla selittämisen vaivalla olisi vaihtanut moneen kertaan kuittirullat. Kassalla ei tietenkään voinut maksaa ennakkomaksua kortilla joten saimme hoitaa tankkauksen kruunuilla ja siten kuitin kassalta ennakkoon maksetulle summalle. Sinänsä pikku juttu mutta ei kuittia = maksan polttoaineen itse, kuitti = polttoaineen maksaa työnantajani.

Leirintäalueen valitsimme ACSI:n appsista ja se oli Köge & Valloe Camping mikä oli kivenheiton päässä reitin varrelta. Alue sarjassa keskinkertainen ja soveltuu siihen yhden yön yöpymiseen. Henkilökunta oli ihan mukavaa. Saniteettitiloista toinen oli ok mutta toinen vain välttävä. Lisäksi alueella tuli vastaan muutamia henkilöitä jotka eivät selvästi olleet siellä majoittuvia vaan etelästä pohjoiseen pidempää retkeä tekeviä henkilöitä.

4.7.2016 Köge (DK) – Soltau (D) 390 km

Kahden siirtymäpäivän jälkeen vuorossa oli reissun huvipuisto ja siten Soltau. Täällä majoituimme Röders Park Premium Camping nimiselle kämppärille mikä oli perinteinen saksalainen leirintäalue. ACSI:n arvosteluihin kirjoitin että sympaattinen ja siisti alue jossa ystävällinen henkilökunta. Huvipuistoon oli täältä lyhyt ajomatka. Matkan varrella olisi ollut vielä toinenkin lertsa eli siis vieläkin lähempänä huvipuistoa.

Heideparkin benchmarkkaus tapahtui luontaisesti edellisenä kesänä testattuun Europa Parkiin eli vertailupohja oli todella kova. Vertailussa tuli niukka mutta selvä häviö Europa Parkille. Heidepark on siisti ja laaja alue ja siellä on huimat laitteet. Jonotusajat olivat erittäin lyhyet (0 – 20 min), kiitos osin hieman kostealle kelille.

Ikärajoja pituusrajojen lisänä en oikein ymmärtänyt. Esikoisen ikää kysyttiin useamman kerran laitteilla. Lisäksi esikoisen pituusleima lyötiin käteen vasta ihan päivän loppupuolella. Olisi säästänyt monelta turhalta uusintamittaukselta jos tuon olisi saanut jo heti ekalla laitteella. Huvipuiston aukioloaika on mielestäni erikoinen (klo 10 – 18) eli kiinni menoaika 18:00 on yllättävän aikainen. Kokonaisuutena kuitenkin erittäin suositeltava huvipuisto!

6.7.2016 Soltau (D) – Stuttgart (D) 586 km 

Stuttgartissa ei ollut tullut koskaan käytyä vaikka se onkin merkittävän kokoinen kaupunki Saksassa. Tämä aukko sivistyksessä oli tarkoitus nyt paikata. Kaupungin mersu museo oli allekirjoittanutta kiinnostava. Lisäksi läheisyydessä oli varteenotettava vaihtoehto reissun linnakohteeksi ja tarkoitus oli myös täydentää vaatevarastoja vierailulla C&A liikkeessä sekä Outlet Cityssä.

Pitkähkön ajopäivän jälkeen saavuimme Camping Stuttgart Cannstatter Wasenille. Ensimmäinen reaktio alueesta oli että ”minkähänlainen alue se tämä sitten on…”. Alueella oli nimittäin porukkaa laidasta laitaan turisteista jonkin sortin kausipaikkalaisiin ja reissumiehiin.

Loppujen lopuksi alueelta löytyi ihan asialliset palvelut ja saniteettitilat olit hyvät ja siistit minkä lisäksi alue oli rauhallinen. Plussaa keskustasijainnista. Mm. mersumuseo oli kävelymatkan päässä ja julkisilla olisi päässyt mihin vaan. Toisaalta keskustasijainti tarkoitti alueelle ajamista harvinaisen takkuisessa kaupungin ruuhkaliikenteessä tietyömaiden keskellä.

Alunperin ajatuksena oli olla Stuttgartissa kolme yötä mutta jo kirjautuessa alueelle tuo vaihtui kahteen. Stuttgartin keskusta jätti kylmäksi eikä kaupunkiin tullut mitään paluukaipuuta.

Mersun museo oli tosin erittäin hieno ja alla kuvasatoa siitä!

Tämänkertaisella C&A:n visiitillä tarjonta ei ihan vastannut odotuksia vaikka kohtuullisen määrän vaatteita saimme lapsille ostettuakin. Olimme jo etukäteen suunnitelleet käyntiä lyhyehkön ajomatkan päässä olevaan Outlet City Metzingeniin. Outlet kylässä oli mittava tarjonta erimerkkien liikkeitä mikä yhdistettynä kesäaleen ei ollut yhtään huono yhdistelmä. Esimerkiksi Napapjirin paitoja jotka normihinnoin maksaa noin 90 € sai alle 30 €.

8.7.2016 Stuttgart (D) – Horb am Neckar (D) 90 km 

Stuttgartin vilinästä otettiin lyhyt siirtymä maaseudulle Camping Schüttehofin alueelle. Siirtymää pidensi hieman se, että bahnalla navin olettama ramppi oli remontissa suljettuna ja todellinen reitti kiersi hieman kauempaa. Alueelle mentiin taas melkoisten kinttupolkujen kautta mutta matka oli vaivanarvoinen sillä alue itsessään oli erinomainen löytö! Saimme vielä luksuspaikan suoraan allasalueen ja lasten leikkipaikan vierestä.

Tältä alueelta teimme vierailun suunnitellulle linnakohteelle joka oli Burg Hohenzollern. Viiden tähden visiittikohde eli suosittelemme!

Linnalle menimme parkkiselta suosiolla maksullisella bussikuljetuksella ja jätimme kohtuullisen pitkän kävelymatkan väliin. Sisällä linnassa kiersimme lontookielisen oppaan johdolla opastetusti. Opas puhui hyvää englantia ja selitti asioita vähintään riittävällä yksityiskohtaisuudella.

Sisällä oli valitettavasti kuvauskielto joten sisäkuvia saa hakea em. nettilinkin kautta.

9.7.2016 Horb am Neckar (D) – Luzern (CH) 249 km 

Sveitissä oli tarkoitus mennä Lake Luzernin rannoille ja sieltä käsin käydä Luzernin kaupungissa ja jollain huipulla. Etukäteen olin valinnut kämppäriksi Terassen Camping Vitznaun mikä oli vaikuttanut nettisivujen perusteella idylliseltä. Loppupätkä mentiin pikkuteitä ja kylien läpi mutta reitti oli huomattavasti helpompi kuin edellisen kesän Interlakenille laskeutuminen. Alueelle saapuessamme oli siesta menossa mutta respan edessä olevasta kyltistä saattoi helposti lukea ja ymmärtää että ”täynnä”. Pään raapimista ja ACSI:n appsista plan b vaihtoehto ja suunta kohti Seecamping Vierwaldstätterseetä missä myös oli vielä siesta käynnissä saavuttuamme. Kävelimme tämän pienen alueen läpi. Sinänsä ihan siisti paikka mutta niukat palvelut ja saniteettitilat oli konttirakennuksissa…, ei jatkoon.

Tämän jälkeen suunta kohti International Lidoa mikä oli aivan Luzernin kupeessa kiinni. Varmistimme vielä soitolla etukäteen että alueelta löytyy tilaa. Loppupeleissä meillä kävi tuuri sillä tämä alue oli omiin tarpeisiimme ottaen huomioon retkikohteemme paras vaihtoehto. Itse alue oli hyvä ja vierailimme pariin kertaan viereisellä maksullisella ranta- ja uima-allasalueella mikä yhdistettynä varsinaisen alueen palveluihin teki kokonaisuudesta jo erinomaisen.

Luzernin ensimmäisen päivän retki kohdistui Luzernin kaupungin keskustaan ja sieltä käsin tehtyyn retkeen Mount Pilatukselle. Valitsimme Golden Round Tripin mikä sisälsi venematkan, hammasratasjunan ylös, gondoolikyydit (2 kpl) alas sekä bussimatkan takaisin keskustaan.

Sää ei taaskaan olisi voinut olla parempi tähän tarkoitukseen eli aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Vaikka keli oli erinomainen ja viikonpäivä sunnuntai ei porukkaa ollut kuitenkaan liikenteessa ahdistavuuteen asti.

Vaikka Pilatuksella jäätiin noin 1,5 km alemmaksi kuin edellisen kesän visiitillä Jungfraujohchille niin reissu oli vähintään yhtä hieno kuten kuvista näkyy 🙂

Luzernin toisen päivän aamupäivä vietettiin allasalueella missä oli huomattavan rauhallista viikonlopun kuhinaan verrattuna. Iltapäivästä suuntasimme veturilla kohti läheistä luostaria, Einsiedeln Abbeytä. Ensiharhailuilla kohde vaikutti jotenkin mitään sanomattomalta ja kiinni olevalta mutta sisätiloihin pääsyn jälkeen ääni kellossa muuttui.

Matkalla sääennusteen ”voimakkaat ukkosmyrskyt” muuttuivat todeksi. Vettä tuli taivaan täydeltä ja tuuli puuskissa oli myrskyluokkaa. Suurin osa autoista pysähtyi teiden varsille mutta me jatkoimme ajoa kohti lertsaa. Mielessä pyöri että mitähän siitä meidän katoksesta on enää jäljellä… Ilmeisesti ihan pahin oli kiertänyt tuon alueemme ohi ja toisaalta Peggypegin ankkurit olivat näyttäneet kyntensä puhuria vastaan sillä katos oli paikoillaan ihan kuin lähtiessämmekin.

18.7.2016 Luzern (CH) – Lazise (I) 382 km 

Aikaisin aamusta otettiin suunta reissun kulminaatiopistettä, viime kesänä lapsille annettua lupausta, eli Camping Piani di Clodiaa kohti. Vaikka vuoden takainen reissu oli tehty samoihin aikoihin ja silloin alueella oli ollut aina joku paikka tilaa niin pieni pelko oli persauksissa että mitähän jos siellä onkin ihan täyttä…Olisi reissu melko tehokkaasti pilalla.

No ei onneksi ollut ja saimme paikan jo rutiinilla ja nopeasti kun henkilötiedotkin oli edelliseltä kesältä jo valmiina koneella.

Paikka oli tällä kertaa vielä lähempää allasalueita ja taisi olla karvan verran parempi luokitukseltaankin kuin viimeksi. Mikä tosin ei sijaintia lukuunottamatta näkynyt kuin hinnassa.

Ihan emme lapsille luvattua viikkoa Piani di Clodialla viettäneet mutta kuusi yötä kuitenkin. Meidän perheen optimi tuolla olisi todennäköisesti neljä yötä / kolme päivää. Meni tuo viisi päivääkin mutta jopa lapsilla alkoi kahtena viimeisenä päivänä homma rutinoitua.

Alla kuvakokoelmaa altailta, rannalta ja joka iltaisesta hurlumheistä.

Meitä aikuisia auttoi viiden päivän aikana alueelta tehdyt retket Lazisen kylään, Peschiera del Gardaan ja Oliiviöljymuseoon.

Matkan aikana mietin mikä tuosta Piani di Clodiasta tekee muihin vierailemiimme leirintäalueisiin poikkeuksen ja tulin siihen johtopäätökseen että Piani di Clodialle menemme alueen itsensä takia, muille alueille yöpymään jonkun muun syyn takia.

Piani di Clodialla kaikki toimii ja palvelutarjonta on erittäin kattava ja hinnoittelu järkevää joten alueelta ei välttämättä ole mitään syytä poistua. Itse kävimme täydentämässä alueen ulkopuolella kaupassa liha- ja tuoretuotteita. Leirintäalueen kaupoissa on kattava valikoima kaikkea. Kuvaavaa on että kaupasta löytyy miehitetty juusto- ja leikkeletiski.

Juttelimmme edelliseltä kesältä tutun ykköstarjoilijamme Thomaksen kanssa siitä paljonko alueella on maksimissaan väkeä. High seasonin parhaaseen aikaan alueella voi olla jopa 7500 henkeä. Ravintola tarjoilee 1000 – 1200 pizzaa päivässä ja siihen take away pizzat päälle. Ja uskomatonta kyllä alueella ei mikään töki vaan kapasiteetti riittää (mm. vessoihin tai suihkuun ei tarvinnut jonottaa kertaakaan ja lämmin vesi riitti aina). Lähtöpäivänä näki että heinäkuun puolivälin jälkeen sesonkihuippu oli todenteolla alkanut sillä vapaat paikat alkoivat olemaan jo kortilla.

No paikkaa voi fanittaa tai sitten ei. Joka tapauksessa Piani di Clodia on valittu yhdeksi Euroopan parhaaksi tuolle listalle. Tällä kertaa en antanut lapsille ehdotonta lupausta ensi kesästä mutta en kyllä sulkenut sitä poiskaan…

18.7.2016 Lazise (I) – Lienz (A) 292 km 

Piani di Clodialta matka kääntyi pohjoista kohti. Viime kesänä Itävalta ei ollut oikein napannut mutta halusimme antaa sille uuden mahdollisuuden. Itävallassa kotona suunniteltuja kohteita oli Hallstatt ja Salzburg mutta reittiä sinne ei oltu etukäteen mietitty. Innsbruck (Brennerin sola) ja itäisin isoja teitä pitkin kulkeva reitti hylättiin ja suuntasimme kohti Lienziä mikä tarkoitti siirtymistä motarilta pois Bressanonen kohdilta ja matkan jatkumista pienemmällä mutta maisemiltaan mielenkiitoisella E66:lla.

Lienzissä ajoimme kohti leirintäaluetta navigaattorin ohjeiden mukaisesti ja lopussa myös kämppärin kylttien mukaan. Seurauksella että löysimme itsemme totaalisesta umpikujasta edessämme tietyömaa ja tie poikki! Taas niitä kertoja jolloin kiittelin moveria kun piti ottaa vaunu irti ja kääntää yhdistelmä tulosuuntaan.

Löysimme perille vaihtoehtoista reittiä leirintäalueen ollessa Dolomiten Camping Amlacherhof. Alueelle plussaa hulppeista maisemista, hyvistä leiripaikoista, ystävällisestä palvelusta, upeista saniteettitiloista ja uima-altaasta sekä tilavista leiripaikoista. Miinusta osin remontin tarpeessa olevista tiloista / rakennelmista ja niukoista peruspalveluista.

Lienzin keskustaan tutustuessamme tuli esille yksi niistä seikoista mikä Itävallassa tökkii. Pienissä paikoissa kaupat ja melkein koko kaupunki menee kiinni noin klo 18:30 aikoihin elämä kylällä on tämän jälkeen täysin kuollutta.

19.7.2016 Lienz (A) – Hollersbach (A) 78 km 

Lienzistä matka jatkui lyhyellä siirtymällä. Näin matkan päällä suunniteltu reitti oli todellinen helmi sillä ajoimme Felberstauernstrassen kautta. Kaunista maisemaa ja kävimme hieman yli 1,6 km korkeudessa. Tämä siis vaunu perässä. Vaikka yhdistelmä eteni kiltisti niin Skodasta huomasi jo hapen vähyyden näissä korkeuksissa. Mutta helposti vaunu perässä ajettava pätkä korkeudesta ja noin 9 % noususta / laskusta huolimatta.

Seuraavaksi valittu lertsa eli Hollersbacher Dorfcamping oli google löytö. Paikka oli saanut vain pari arvostelua mutta niissä täydet viisi tähteä. Paikalla oli myös omat nettisivut ja niissä alue vaikutti ihan viihtyisältä.

Ajettuamme portista sisään oli ensi vaikutelma ”että tällainen paikka…”. Oli nimittäin selvää että paikka on pieni, ahdas ja täynnä. Tietyllä tapaa paluuta ei enää ollut kun yhdistelmä oli pihassa ja paikanpitäjä oli jo siinä vieressä esittelemässä mahdollisia leiripaikkoja. Valitsimme näistä vähiten huonon ja vaunumme tuli toisen vaunun teltan eteen parkkiin (eivät kuulemma olleet tulossa tälle kausipaikalle nyt…). No kyllähän se siihen mahtui mutta katoksen pystyttämisestä ei tarvinnut haaveilla. Paikasta jäi jotenkin omituinen fiilis ja mustalaisleirimäinen tunnelma.

Saatuamme vaunun parkkiin ajoimme läheiselle kylälle eli Mittersilliin syömään

minkä jälkeen suuntasimme kohti varsinaista nähtävyyttä eli Krimmlin vesiputouksia.

Väkeä oli runsaasti liikenteessä ja parkkipaikan löytämisessä oli jo haasteita. Lopulta löysimme paikan kauimmaisen parkkialueen nurmikolta.

Sandaalit jalassa ja junioreiden kanssa kävelimme vajaaseen puoliväliin ja allekirjoittanut kirmasi yksi puolen välin putouksille asti. Putouksen lähtöpiste jäi siis tällä kertaa ihailematta.

Putouksilta ajelimme vielä pitkähkön lenkin Gerlospassin kautta

(Zell am Ziller – Kitzbühel -Mittersill – Hollersbach im Pinzgau). Todella hienot maisemat tällä reitillä. Btw. reittiä Kitchbühelin kautta voisin harkita jopa vaunu perässä vaikka Mittersillin puoleinen osa onkin kohtalaista serpentiiniä.

20.7.2016 Hollersbach (A) – Zell am See / Bruck (A) 36 km 

Olemattoman lyhyt siirtymä seuraavalle alueelle mikä oli Sportcamp Woferlgut. Mittasuhteet oli tehnyt tietyllä tapaa tepposet ja olisin tuon välin ajanut putouksille edes takasin jos olisi ollut tiedossa että edellinen alue on onneton ja tämä taas loistava. Sportcamp Woferlgut on nimittäin kanssa yhdellä Euroopan parhaiden alueiden listoista. Hyvät leiripaikat ja palvelut, uudet saniteettitilat, miellyttävä henkilökunta, uima-allas, paljon aktiviteettejä ja mm. minigolfrata. Ainoa miinus että saniteettitilojen kapasiteetti oli riittämätön näin sesonkihuippuna ja vessoihin ja suihkuihin sai jonottaa.

Zell am Seestä kävimme etsimässä mainostettua postikorttimaista idyliä mutta sitä emme varsinaisesti löytäneet. No kylällä oli kuitenkin edes jonkinlaista elämää (näin Itävallaksi…) ja saimme syötyä ihan hyvät pöperöt.

Toisena päivänä oli vuorossa luontoretki kohteena Liechtensteinklamm. Olimme pahimman ruuhkahuipun aikaan liikkeellä mutta parkkipaikka-arvonnassa tuli onneksi pitkä tikku kouraan. Alueelle saapuessamme edellä oleva auto sai nimittäin järkkäreiltä komennuksen kauimmaiselle parkkipaikalle, meille käsky jatkaa loppuun asti parkkipaikalle sisääntuloportin viereen. Ero kävelymatkassa oli huomattava.

Myös tämä kohde oli upea ja ehdottamasti käymisenarvoinen paikka!

Loppupäivästä kävimme ruokaostoksilla Zell am Seessä. Jo menomatkalla solan maisemassa näkyi ”Independencedaymäisiä piirteitä” eikä tarvinnut olla kummoinen ennustaja arvatakseen että kohta muuten rytisee. Ehdimme lertsalle ensimmäisten pisaroiden tippuessa taivaalta. Kahden hengen saumattomana tiimityönä katos ja kalusteet oli hetkessä purettu ja nipussa ennen kuin varsinainen ukkosmyräkkä alkoi. Parin paikan päässä olleen vaunun porukat eivät olleet paikalla ja hetken päästä markiisi heilui vaununkyljestä kohti taivasta. Onneksi vauriot jäivät heillä ilmeisen minimaalisiksi. Alpeilla nuo ukkoset tulevat nopeasti ja ovat voimakkuudeltaan usein kovia.

Niin yksi Itävallan erikoisuus oli tiukka kierrätys leirintäalueillakin. Lienzissä ei ollut lainkaan (!) sekajäteastiaa. Täällä se oli hetken hakusessa ennen kuin löytyi (liian lähellä ja ennen kaikkea liian iso). Vähän hankalaa näin vaunun kanssa 100 % kierrättäminen vaikka kannatettava ajatus onkin…

22.7.2016 Zell am See (A) / Bruck – Salzburg (A) 102 km

Tässä vaiheessa teimme päivitykseen aiempiin suunnitelmiin ja päätimme jättää Hallstatin väliin. Sääksi oli luvattu epävakaista (lue ukkosmyrskyjä) ja toisaalta oletettavasti Salzburgin lertsoilla voisi olla jo aika täyttä joten katsoimme viisaimmaksi saapua pelipaikoille jo perjantaina hyvissä ajoin.

Salzburgin alueista meidän vakuutti esitutkinnassa Camping Nord-Sam.  Alueen plussat ovat erittäin hyvät julkisen yhteydet keskustaan, peruspalvelut ja saniteettitilat ovat kunnossa ja uima-allas on kuumana päivänä jees. Myös henkilökunta on ystävällistä ja tehokasta. Miinukseksi voi lukea erittäin ahtaat ja osin pimeät leiripaikat. Kokonaisuutena kuitenkin siis ehdottomasti suositeltava kämppäri Salzburgissa vierailuun.

Koska alue oli kokonaisuutena mainio niin teimme samantien päätöksen että täältä matka jatkuu vasta maanantaina. Tästä syystä päätimme otta 48 h Salzburg kortit

joita tuli hyödynnettyä koko rahan edestä eli kävimme mm. Mozartin syntymäkodissa (pakollinen vierailu kohde…)

ja varsinaisessa kodissa (mikä toimii museona),

 ja lelumuseossa (lapset tykkäsivät)

ja Hohensalzburg Fortresissa  (taisin antaa arvioinnissani 4 tähteä).

sekä Salzburg Open Air Museossa (selvä pettymys kun vertaa edellisen kesän Sveitsin vastaavaan Ballenberg museoon).

Salzburgkortit toimivat myös lippuina julkisessa liikenteessä. Liikennevälineistä puheenollen tyttöjen vaatimuksesta piti testata heppakyyti. Alla kuvia tuolta ajelulta ja Salzburgista muutoinkin.

Viimeisenä Salzburg päivänä teimme autolla vielä retken suolakaivoksille. Alunperin olin ajatellut tämän tyyppistä kohdetta Hallstatin visiitille mutta nyt sen jäädessä väliin kaivokseksi valikoitui Salt Mine Hallein mikä oppaan mukaan on laajin esittelykäytössä oleva suolakaivos. Kierros kesti noin 1,5 tuntia minkä aikana liikuimme kävellen, kaivosjunalla, liukuen pari liukumäkeä ja veneellä maanalaisessa suolajärvessä. Maan alla kävimme yli 200 m maan pinnan alapuolella ja Saksan puolella. Ehdottomasti visiitinarvoinen ja eurojensa väärti kohde!

25.7.2016 Salzburg (A) – Rothenburg ob der Tauber (D) 387 km 

Voisi sanoa, että Salzburgista alkoi tietyllä tapaa kotimatkan tekeminen ja tiedossa oli pakollista ajamista. Matkan varrelta otimme kuitenkin tutustumiskohteeksi idyllisen pikkukaupungin Rothenburg ob der Tauberin.

Naviin osoitteeksi suunniteltu yöpymisalue, Camping Tauber Idyll mistä saimmekin paikat oltuamme hyvissä ajoin liikenteessä. Kohtalaisen aikaisessa vaiheessa illalla alue oli jo tupaten täysi ja tunnelma tiivis. Tämä olikin alueen miinuspuoli koska karavaanit oli pakattu kylki kylkeen kiinni ja tunnelma oli turhan intiimi. Muutoin alueesta ei ole kuin positiivista sanottavaa: siisti, ystävällinen palvelu, hyvät, maisemat ja kävelymatkan päässä kaupungista.

Tässä vaiheessa lapsilla alkoi olla jo selvää matkaväsymystä havaittavissa eikä vanhat kaupungit ja muurit jaksaneet oikein kiinnostaa. Tutustuminen jäi vähän pintapuoliseksi ja tänne voi tulevaisuudessa palata toistamiseen jos osuu reitille.

26.7.2016 Rothenburg ab der Tauber (D) – Puttgarden (D) 728 km 

Vuorossa reissun toinen reipas yli 700 km siirtymä mikä tarkoittaa tankkausten ja lounastamisen kanssa noin 10 tunnin matkan tekoa. Ja rehellisesti sanoen hermojen kiristymistä…

Lisäksi näinä pitkinä ajopäivinä on ihmeellinen taipumus siihen että loppupäästä ilmenee aina jotain pientä ja yllättävää. Tällä kertaa homma alkoi jakamaan kuin noin 60 km ennen suunniteltua leirintäaluetta aloimme soittamalla varmistamaan että onhan tilaa. Ei ollut.

Tämän jälkeen taas ACSI:n appsia käyttäen uutta matoa koukkuun. Viidennellä soitolla jäi sitten koukkuun mutta saalis ei ollut jalokalaluokkaa vaan Campingplatz Puttgarden. Ensimmäisen ja tämän viimeisen soiton välissä koukku kävi jo kiinni mutta irtosi. Saimme suullisen varauksen merenrantakämppärille missä olisi ollut myös allasalue mutta saman tien saimme soiton perään että luvanneen henkilön kolleega oli juuri luovuttanut tämän paikan paikan päällä toiselle… Olimme jo suunnistamassa tuolle alueelle ja kun lennosta jouduimme vaihtamaan Puttgardenin alueelle niin navi reititti meidän sellaisen kinttupolun kautta että hetken päästä olimme k*sessa kun vastaan tuli henkilöauto. Saksalainen Touran kuski vielä reilukerholaisena jäi itse paikoilleen eikä vetänyt edes peilejään sisään. Jotta tilanteesta selvittiin niin omat peilit sisään ja ryömintävauhtia penkan heinikon kautta eteenpäin. Eli tästäkin selvittiin. Ja kaipa jollain tapaa oltaisiin selvitty täysleveänkin vaunun kanssa, vaikka ne Touranin peilit irroittamalla…

Puttgardenin alueessa itsessään ei ollut valittamista mutta fakta on se, että ei tuolla yötä kauempaa viitsi olla. Sinänsä alue on hyvä pitää mielessä jos matka joskus menee taas tuota reittiä koska lertsa sijaitsee aivan sataman vieressä.

Puttgardenissa tuli käytyä viereisessä Bordershopissa. Ensi alkuun vaikutti että ”eihän nää hinnat mitään edullisia ole” ennen kuin tajusi että reilun 20 € hinta sisälsikin 3 lavaa olutta yhden sijasta 😀

Ostokset jäi maltillisiksi. Hieman juomia ja heräteostoksena edullisenoloisia melamiiniastioita joille ei kyllä ollut mitään akuuttia tarvetta.

27.7.2016 Puttgarden (D) – Sölvesborg (S) 340 km 

Saksan pohjoisrannikolla oli tarkoitus olla pari yötä joten nyt muuttuneen tilanteen takia Ruotsi tuli vastaa päivä – pari etuajassa. E4:sen ajamiselle oltiin tosin suunnitelu vaihtelua rannikkoreitin muodossa. Suunta otettiin Öölantia kohti minne sääennusteet olivat luvanneet ihan hyvää keliä.

Koska takana oli pari päivää reipasta ajamista ja toisaalta Öölannin parhailla leirintäalueilla ei niilläkään voitu luvata varmuudella myöhäiselle saapujalla leirintäpaikkaa, tuli eteen yksi stoppi matkan varrella. Tämä stoppi tehtiin Norje Böke Camping alueelle. Tällä alueella tuli tähän astisen leirintäalueyöpymisten ensimmäinen negatiivinen kokemus. Alueella hiljaisuuden alkaessa päättyi rantaravintolan ammattiviihdetaiteilijoiden esiintyminen minkä jälkeen parin paikan päässä ollut ruotsalainen kausipaikkalaisporukka päättii jatkaa amatöörivoimin soitto-laulutuokiotaan aina aamu kolmeen saakka. Meidän lisäksi asiasta oli hiilenä viereiset kaksi ruotsalaista lapsiperhettä. Ko. kausipaikka oli tosin b-luokan sijainnilla eikä tämä ollut mikään hortonomi kuten pääosa muista kausipaikkalaisista istutusten määrästä päätellen vaikutti olevan. Vanha Kabe teltta- ja terassiviritelmineen sinisillä joululetkuvaloilla koristeltuna.

Seuraavana aamuna mainitsimme asiasta maksun yhteydessä respassa missä henkiökunta pahoitteli tilannetta ja antoivat kompensaatiota hinnanalennuksen muodossa. Tilanteessa olisi kuulemma pitänyt ottaa yhteyttä yövahtiin joka olisi tullut komentamaan porukkaa. Rivien välistä ymmärsimme ettei ollut ensimmäinen kerta. Tätä aluetta emme suosittele muutoinkaan. Saniteettitilat olivat epäsiistit ja niiden riittämättömyyttä kuvastaa se, että kapsiteettia oli jatkettu Bajamajoilla. Leiripaikan osalta voi kommentoida että 3 kpl isoa puuta tuolle läntille tuntui jo lähes v*tuilulta.

Tuolla kämppärillä huomasimme, että rahakin voi näköjään mennä vanhaksi. Edelliseltä reissulta jääneet 20 ja 50 setelit eivät enää kelvanneet… Pari viisikymppistä tosin oli saatu ihan nyt kesäkuussa Forexsista rahaa vaihdettaessa.

28.7.2016 Sölvesborg (S) – Ekerumshamn (S) 178 km 

Huonosti nukutun yön jälkeen kohti Öölantia ja First Camp Ekerumin aluetta. Vanhemmilla alkoi olla jo patteri aika vähissä ja loppuaika oli rehellistä ajan tappamista. Lapsille tämä alue oli erinomainen: uima-allasalue, matala hiekkaranta, leikkipaikat, pomppulinnat ja minigolf (eri maksusta). Saniteettitilat oli erinomaiset. Ainoa miinus hieman epätasaisista leiripaikoista. Vaunun sai vielä vaateriin mutta autoilla olikin jo sitten haasteita. Paikkamme edessä näimme livenä episodin missä suomenruotsalainen jumppasi matkailuautoaan kiilojen päälle. Huonoksi onneksi ruotsalainen vaunu ajoi taakse juuri kuin auto tuli kiiloilta taakse päin seurauksella että auto polkupyöräteli raapi tuon vaunun kylkeen. Vaunu oli liikkeessä tapahtumahetkellä eli maallikkotulkintana molempien vika…

30.7.2016 Ekerumshamn (S) – Tukholma (S) 418 km 

Lauantaille jäi vielä ihan reipas pätkä ajettavaksi mikä tosin ei tekisi mitenkään tiukkaa lounastamisenkaan kanssa jos ei satu mitään yllättävää. Olimme laittaneet leirin pääosin jo edellisenä iltana pakettiin ja lähdimme matkaan heti hiljaisuuden päätyttyä klo 7.

Matka eteni joutuisasti ihan navin määrittelemän aikataulun mukaisesti ja olimme satamassa ensimmäisten joukossa. Tuli todettua vaimolle että olisimme voineet hyvin nukkua pidempään. Ennen laivaan pääsyä viereinen saksalainen pariskunta kuitenkin kysyi oliko meilläkin ollut ongelmia satamaan pääsyn kanssa. He olivat olleet juuri ennen satamaa jumissa kun pride paraatin takia tiet oli laitettu poikki.

Paluumatkasta ei ole paljon jälkipolville kerrottavaa. Jopa lapset olivat sinut ajatuksen kanssa että seuraavalla kerralla ei mennä muumilaivalla…

31.7.2016 Helsinki – Vantaa 22 km 

Kiva on olla reissussa mutta kiva se on tulla kotiinkin….

Yhteenvetoa

Kilometrejä tuli kotiovelta kotiovelle 6050 km joista vaunu perässä 5010 km. Pelkällä veturilla tuli ajettua yllättävän paljon päivääretkillä.

Bensaa paloi 709 l ja vaunu perässä keskikulutus oli 12,5 l /100km. Vaunuperässä nopeus oli välillä rekkavauhti – 100 kmh gps-nopeutta.

Jossain vaiheessa mietitytti että oltiin tekemässä edellisen kesän erittäin onnistuneen reissun kopiota. Riski että siihen verrattuna olisi tullut pettymys oli olemassa mutta onnistuttiin onneksi välttämään.

Meidän porukalla (tytöt 7 ja 6 vuotta) reissun kesto ja kilometrit per päivä olivat ylärajoilla. Facebook-päivityksissä ja tässäkin blogitekstissä tuodaan julki niitä positiivisia asioita. Kyllä autossa välillä hermot kiristyvät väkisin ja kysytään koska ollaan perillä. Ja etenkin loppumatkasta vanhat kaupungit ja kävely ei lapsia välttämättä sytytä.

Me olemme ajaneet nyt neljä (4) kertaa Ruotsin läpi ja ensi kerralla aikuisten oikeesti ei enää ajeta. Joko via Baltica tai suora yhteys Saksaan.

Matkakohteisiin / maihin uusia tuulia. Yksi vaihtoehto voisi olla via Baltica ja pääkohteeksi Kroatia. Tosin reissaamiseen jatkossa vaikuttaa väistämättä lasten kouluun meno ja heidän pitkien kesälomien järjestäminen. Ja kyllähän tässä mietityttää maailman nykymenokin. Nyt rajamuodollisuuksissa oli havaittavissa jo tiukennusta (pistokokein). Ja tuon neljän viikon aikana uutisissa oli mm. Nizzan ja Munchenin tapahtumat, Brexit, Turkin vallankaappausyritys jne.

Veturi tulee ensi kaudeksi vaihtumaan Octaviasta Superbiin. Mutta kalustosta ja varusteista tulee eri päivitys omaan osioonsa.

MR / 3.8.2016

Edit: typoja, lisätty/poistettu kuvia MR / 4.8.2016